Mitä
tyhjyys on?
Miten
tyhjyys tulisi ymmärtää?
Tyhjyys
on sanskritin kielellä shunyata. Tyhjyyttä kutsutaan myös
minättömyydeksi ja itsettömyydeksi (anatman, anatta). Tyhjyys
ja itsettömyys viittaavat mielen minättömään luonteeseen. Tämä
on buddhalaisten opetusten ja harjoitusten perusta. Se, joka on
nähnyt mielen kokonaan minättömäksi, on ymmärtänyt
tyhjyysopetuksen täydellisesti. Hän on täysin hereillä eli elävä
buddha.
Pääsyy
kärsimyksellemme on minä-tunne (skt. atman). Mielessämme on
ajatuksia, tunteita ja reaktioita, ja minä-tunteesta johtuen olemme
vakuuttuneita, että olemme olemassa itsenäisinä, erillisinä
olentoina. Tämä on juurisyy harhalle ja kärsimykselle
(dukkha).
Buddhalaisen
polun tarkoitus on olemassaolon kiertokulun (samsara) päättäminen
ymmärtämällä perinpohjaisesti kärsimyksen luonne ja
omistautumalla joogiselle harjoitukselle. Erityisesti mielen
läpivalaisu, tyhjyysoivallukseen (insight) johtava meditaatio
eli vipashyana (lhaktong tai prajna)
on ainutlaatuinen menetelmä buddhalaisuudessa. Buddhalaisten
mestareiden opetusten mukaisesti vipashyana, kirjaimellisesti selkeä
näkeminen, on avain eksistentiaalisen sekaannuksen (dukkha)
poistamiseen.
Buddhalainen
opetus tyhjyydestä, kuuluisa Sydänsutra, sanoo: ”Muoto on
tyhjyyttä, tyhjyys on muotoa". Mitä tämä tarkoittaa? Muoto
viittaa mihin tahansa suhteellisen maailman ilmiöön, fyysiseen tai
ei-fyysiseen. Relatiiviset ilmiöt tapahtuvat 1. ulkoisina
tapahtumina heijastuen mieleen ja 2. mielen sisäisinä ilmiöinä.
Jos kaikki ilmiöt ja tapahtumat koetaan tyhjinä, silloin syytä
sekaannukselle ei ole. Jos taas mitä tahansa mielen ilmiötä ei ole
nähty tyhjäksi, ilmiö aiheuttaa minä-pohjaisen reaktion - tällöin
on hyvä tehdä ja on syytä harjoittaa vipashyanaa.
Tärkeitä
huomioita
Tyhjyyttä
ei voi täysin sisäistää mietiskelemällä ja keskittymällä
ulkoisiin kohteisiin, kuten tuoliin tai pöytään. Ainut keino
vapauttavaan tyhjyysoivallukseen on ymmärtää, että minällisyys
tapahtuu mielessä, ei missään ulkopuolella.
Tyhjyys
on ymmärrettävä ja oivallettava tyhjyyden kautta. Vaikka
pysymättömyys (anicca) ja kärsimys (dukkha) ovat kaksi muuta
perusominaisuutta buddhalaisessa dharmassa, ainoastaan läpivalaisu
(insight) mielen tyhjään luonteeseen on se, joka vapauttaa, eivät
kaksi muuta pilaria.
Tyhjyyden
ymmärtäminen läpivalaisun, tyhjyysoivalluksen kautta on
ratkaisevan tärkeää kaikille buddhalaisille harjoittajille, ja
tosiasiassa jokaiselle, joka kärsii eksistentiaalisesta
sekaannuksesta.
Tyhjyyden
meditoiminen ei ole vaikeaa tai ylevää, vaan yksinkertaista,
maanläheistä ja helppotajuista, kun se opetetaan ja harjoitetaan
oikein. Mikäli ohjeet ovat epämääräisiä ja epäselviä,
tuloksiakaan ei tule, tai harjoittaminen kestää tarpeettoman kauan.
Ilman tyhjyyden oivaltamista on mahdotonta ymmärtää täysin
buddhalaisia opetuksia. Buddhalaisen dharman perusta on tyhjyyden
ymmärtäminen (insight, awakening, kensho, semngo tropa).
Ilman kunnollista perustaa, vakaata taloa on mahdotonta rakentaa.
Mikäli
tyhjyysoivallus puuttuu, pitkällä aikavälillä ymmärrys dharmasta
kieroutuu, mikä on vahingollista ja harhaanjohtavaa. Suoran
oivalluksen tärkeyttä ovat painottaneet useat buddhalaiset mestarit
koko buddhalaisuuden olemassaolon ajan. Ilman oivallusta
non-kausaaliset polut kuten zen, dzogchen ja mahamudra ovat
mahdottomia ymmärtää.
Yhteiskunnallisella
ja kulttuurisella tasolla tyhjyyden kokemukseen pohjautuvan
ymmärtämisen puuttuminen johtaa valtavaan määrään
eksyneitä harjoittajia, joilta puuttuu aito luottamus ja usko
buddhalaiseen polkuun. Tämän takia mahasangha,
kaikki elävät olennot, eivät
hyödy keskinäisestä yhteydestään. Jokaisen harjoittajan pitäisi
ensimmäisenä ja tärkeimpänä asianaan varmistaa, että ymmärtää
tyhjyyden oman, suoran kokemuksen kautta.
Miten
tiedän, onko ymmärrykseni tyhjyydestä oikeanlainen?
Tyhjyysoivallus,
insight, herääminen tai kensho tarkoittaa, että jokin tietty
minä-harhaan pohjautuva mielenosa puretaan pysyvästi pois minästä
eli itsestä. Kuvaannollisesti ilmaistuna, tyhjyysoivallus
tekee pysyvän reiän seinään ja näkeminen seinän toiselle puolen
helpottuu. Ilman tätä reikää on ikään kuin suljettuna
minä-harhaisen seinän taakse. Tyhjyysoivalluksella on vapauttava
vaikutus. Jo pienen reiän tekemisellä seinään on merkittävä ero
siihen, ettei reikää ole ollenkaan. Reiän läpi näkeminen on
aivan eri asia kuin katsoa pelkästään seinää.
Seuraavat
oivallukset ensimmäisen jälkeen tekevät aukon yhä isommaksi ja on
yhä helpompi nähdä, mitä seinän toisella puolen on. Open
Heart-opetuksissa ensimmäistä ja jatko-oivalluksia kutsutaan
bhumien avautumisiksi. Kun tyhjyysoivallukset yhdistetään
säännölliseen päivittäiseen harjoitukseen, lopputuloksena on,
että seinä on lopulta purettu kokonaan.
Myös
hetkittäiset välähdykset itsettömyyteen, mielen minättömään
luonteeseen, ovat tarpeen. Erona välähdyksen ja oivalluksen välillä
on se, että vilkaisu on hetkellinen kokemus, ei pysyvä.
Kun
reikä seinään on tehty, jokapäiväinen elämä muuttuu
merkittävästi erilaiseksi. Osa mieltä rajoittavasta
minä-käsityksestä on pysyvästi poistunut, joten sillä ei ole
enää vaikutusta elämäämme. Ihmissuhteet, työ, luovuus ja
elämään kuuluvat asiat kohdataan avomielisemmin ja joustavammin,
vähemmän itsepäisesti, kuin aikaisemmin. Koska minä-käsitys ei
ole enää sama kuin aikaisemmin ja mielen tapa ajatella, tuntea ja
reagoida minä-pohjaisesti on muuttunut, elämä koetaan suoremmin,
raikkaammin ja syvemmin. Tämä on perusteellisin muutos, jonka
voimme saada.
Mikään
ei voi korvata tyhjyyden, minättömyyden, oivallusta, koska mikään
muu kuin tyhjyys ei voi purkaa minä-tunnetta. Yksinkertainen osoitus
tyhjyysoivalluksen kypsymisestä näkyy arjessamme: kuinka selkeä,
avosydäminen, raikas ja rauhallinen mielemme ja olemuksemme on, ja
kuinka tapamme reagoida jokapäiväisessä elämässämme on
muuttunut.
Käytännöllinen
neuvo
Open
Heartissa vipashyanaa harjoitetaan sekä sutra- että tantramuodossa.
Sutra vipashyana viittaa Kaksiosaiseen
Ohjeeseen, jota käytetään ensimmäisen heräämisen
saavuttamiseen ja tämän jälkeen objekti-vipashyanassa. Tantra
vipashyanalla tarkoitetaan Open
Heart Joogaa, jolla harjoituksen erityisistä ominaisuuksista
johtuen on mahdollista saada aikaan useita heräämisiä, bhumien
avautumisia, suhteellisen lyhyessä ajassa. Nämä heräämiset
(bhumien avautumiset) kypsyvät eli täydellistyvät säännöllisellä
harjoituksella pidemmän ajan kuluessa.
Harjoitusvinkki:
Kun minällinen tulkinta tai reaktio tapahtuu, huomioi jännitteet
pään alueella. Alue pään sisällä, ennen ja jälkeen heräämisen,
on paikka, jossa läpivalaisu voidaan tehokkaimmin tehdä. Tämä
johtuu siitä että miellämme minämme olevan silmien takana pään
sisällä.
Kiitos kirjoituksesta.
VastaaPoista